Kokemuksia vesi-ilma-lämpöpumpusta

Kiinteistö

  • OKT, vm. 1970
  • Noin 140 neliömetriä
  • Yksikerroksinen, puurunkoinen, lautaverhottu
  • Vesikiertoinen lämmitys, osaksi pattereilla, osaksi lattialämmitys (n. 30 neliömetriä)
  • Sijainti: Etelä-Pohjanmaa

Taustaa

Kiinteistössä oli alunperin öljy/puulämmitys. Pannuhuone alkoi olla remontin tarpeessa, ja ensimmäisenä mieleen tuli vaihtaa maalämpöön, varsinkin kun muutaman tontin päässä oleva naapuri oli tehnyt vastaavan tempun edellisenä vuotena. Ensimmäiseksi tontille porattiin 2 kpl n. 42 metrin syvyisiä reikiä, mutta molemmilla kerroilla kallioporan eteneminen tyssäsi siihen. Ilmeisesti vastaan tullut kallio oli niin kalteva, että terän leikkaava osa ei osunut kallioon. Kukaan ei tätä saa tietää, vaan porausfirma pakkasi kamansa ja me saimme 2 ilmaista porakaivoa. Veden pinta on parin metrin syvyydessä.

Tämän jälkeen piti keksiä suunnitelma B. Kolmas reikä olisi vaatinut isompaa poraa, mutta reiän hinta olisi pompsahtanut kymmeniin tuhansiin euroihin. Päädyimme kokeilemaan vesi-ilma-lämpöpumppua, eli ilmalämpöpumppua mikä lämmittää varaajassa olevaa vettä. Muuten kone on samanlainen kuin maalämpöpumppu, mutta neste ei kierrä maassa vaan ulkona olevassa isossa syylärissä. Parempi kuin öljy tai suora sähkö mutta ei niin energiatehokas kuin maalämpö. Tämä oli taas näitä hetkiä kun päätös piti tehdä hatarien tietojen pohjalta, sillä kovin tieteellisiä numeroita ei tarjolla ollut. Paljon on mutua ja hössötystä erilaisilla foorumeilla. Tästä syystä päätimme asentaa alusta alkaen koko höskän oman sähkömittarin taakse, että saamme kulutuslukemat selville. Periaatteessa tätäkään blogikirjoitusta ei olisi ilman tuota n. 300 euron lisäinvestointia. Ole hyvä.

VILP tuli taloon

Pumpuksi valitsimme Thermian Atria Optimumin, sillä siinä kompura on sisäyksikössä ja ulkona kiertää vain pakkasneste, päinvastoin kuin jossain kilpailijoissa missä kompura on ulkona pörisemässä ja jopa lämmitettävä vesi kiertää ulkona. Muutenkin merkki vaikutti laadukkaalta, kaikki pumput säätyvät portaattomasti jne. Otettiin 8 KW malli, vaikka ehkä 6 KW:lläkin olisi pärjännyt.

Thermia Atria Optimum

Pumppu asennettiin kesällä 2013. Sen jälkeen on merkitty ylös kwh-mittarin lukemat kuukausittain. Nyt kun sillä on takanaan 6 täyttä kalenterivuotta voi melko varmasti sanoa mitä tämän talon ja käyttöveden lämmittäminen keskimäärin kustantaa.

Keskimääräinen kulutus vuodessa on ollut 7800 kWh. Vuosittainen vaihtelu on ollut +/- 10%, riippuen ulkolämpötiloista. Jos sähkö maksaisi 15 senttiä per kWh, tästä tulisi vuodessa 1170 euroa. Aiemmin öljyä poltettiin näppituntumalta n. 2500 litraa vuodessa. 90 sentin litrahinnalla tämä tekisi n. 2250 euroa. Rahaa säästyy vuositasolla siis n. 1000 euroa. Absoluttista kulutusta tarkastellessa täytyy huomioida, että talossa on vain yksi vakituinen asukas, joten lämmintä käyttövettä ei mene samaa tahtia kuin vaikkapa jossain lapsiperheessä. Suhteeseen öljylitrojen ja kilowattituntien välillä tämä ei kuitenkaan vaikuta.

Käyttövettä on tehty 9% käyntiajasta. Kompressorilla on pärjätty 93,1% ajasta. Lisälämpövastukset ovat käytössä kun pakkasta on yli -20 C.

Takaisinmaksuaika?

Lämpöpumppu maksoi asennettuna n. 13000 euroa. Yksinkertaisella jakolaskulla saadaan takaisinmaksuajaksi 13 vuotta (öljylasku vs. sähkölasku). Vanha kattila, varaaja ja poltin olivat kuitenkin jo vaihtokunnossa, ja pysymällä samassa lämmitystavassa niiden vaihtaminen uusiin olisi sekin maksanut helposti 5000-8000 euroa. Joten oikea lisäkustannus pumpusta on 5000-8000 euroa, ja takaisinmaksuaika 5-8 vuotta, jonka jälkeen rahaa alkaa säästyä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Thermian pumppu toi mukanaan muitakin säästöjä, mitä on vaikea mitata suoraan rahassa. Otimme lisävarusteena saatavan Thermia Onlinen, minkä avulla pumppu lähettää käyttötilastot sekä hälytykset nettiin sekä sitä pystyy hallitsemaan nettiselaimella mistä vaan. Pannuhuoneeseen ei käytännössä tarvitse mennä enää lainkaan, paitsi vapaaehtoistoimintana kerran kuussa laittamaan sähkömittarin lukeman ylös. Ennen shuntin ja kiertovesipumpun säätö tehtiin käsin sään mukaan, ja kattilaa ja hormia joutui kolaamaan, jne. VILP ei nokea, ja pannuhuone on käytännössä edelleen saman näköinen kuin 6,5 vuotta tehdyn remontin jälkeen.

Jossittelua – entäs maalämpö?

Voi vain spekuloida, mitä numerot olisivat maalämmön kanssa. Pääomaa olisi varmasti tarvittu kaivon poraamiseen n. 5000 euroa enemmän. Hyötysuhde olisi varmasti ollut jonkin verran parempi. Jos spekuloidaan, että silloin olisi pärjätty vain 6000 kWh vuodessa, jolloin maalämpö olisi säästänyt 1800 kWh (n. 270 euroa). Kaivon takaisinmaksuaika olisi siten n. 18,5 vuotta. Sen jälkeen maalämpö olisi säästänyt ilmalämpöön verrattuna sen 270 euroa vuodessa. Ehkä.

Pannuhuone 2020.
Thermian ulkoyksikkö. On muuten todella hiljainen.
Ulkoyksikkö takaa. Kondensiovesi ohjataan sisälle viemäriin.

Yhteenveto / TL;DR

6 vuoden havainnointiaikana sähköä on mennyt lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen keskimäärin n. 7800 kWh vuodessa. Epätieteellisesti laskettu takaisinmaksuaika lienee 5-8 vuotta jonka jälkeen investointi alkaa tuottaa voittoa verrattuna öljylämmitykseen.

Talo pysyy täysin automaattisesti tasaisen lämpimänä ulkolämpötilasta riippumatta, ympäri vuoden. Tälle mukavuudelle on vaikea määritellä tarkkaa hintaa, riippuu ihmisestä.

Olemme olleet toistaiseksi tyytyväisiä vesi-ilma-lämpöpumpun hyötysuhteeseen, käytön helppouteen sekä Thermian laatuun.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Digitizing old home videos

Here are the steps I took to digitize some old analog home videos. It might not be the best, but it works at least for me.

I have an old Sony Hi8 camcorder from around 1999, which has a composite video output. To connect the composite video output to a PC, I bought this 5-euro USB stick from AliExpress:

I have a Windows 10 Home PC. Do not insert the DVD that comes with the chinese USB stick, you don’t need it for anything. It has some outdated software with viruses. Just install VLC. Windows has drivers for the device.

Connect the camcorder composite video out to the USB stick. Connect camcorder audio out directly to PC microphone input (use a RCA->3.5mm stereo plug cable). You could connect audio to the USB stick but I had terrible sound quality with that setup.

Start up VLC. Follow these steps:

  1. Select “Media/Convert / Save…”: 
  2. Select “Capture Device” tab. Do selections as here, then click “Convert / Save”:
     
  3. Select “Deinterlace”, do *not* select “Display the output”, it ruined my output file at least. Select destination file. Choose profile “Video – H.264 + MP3 (MP4)”. Click the tools icon next to it: 
  4. Choose “Video codec” tab, select H-264:
     
  5. Choose “Audio codec”, select “MPEG Audio”:
     
  6. Choose “Encapsulation”, select MP4/MOV, click save:
     
  7. Click “Start”:
     
  8. Next, a series of pop-up windows should open. If not, make sure you checked “Device properties” in step #2 earlier. Choose “PAL_D”:
     
  9. Apply, OK:
     
  10. Apply, OK:
     
  11. Select “Video Composite In”, check “Link Related Streams”, click “Apply”:
     
  12. It should look like this now, click “OK”:
     
  13. Now the pop-up display disappears. Just press “Play” on your VCR/camera and hope for the best. Better first try a few minutes, then stop and check results, and possibly return to first square. I did that dozens of times to get the knowledge to write this post…

You may need to check windows control panel / microphone properties and lower the levels, to get less noise into output file. You need to experiment yourself, but this works for me:

I use ffmpeg to finalise the file. After that it plays on a Mac and on PS4. For some reason the windows build does not have all codecs so I do it on a Mac. This command will repackage the mp4, leaving the video original but converting the audio to AAC. It also cuts 5 seconds from the beginning and makes the video 1 hours and 35 minutes long:

ffmpeg -i original.mp4 -c:v copy -c:a aac \
                -ss 00:00:05 -to 01:35:00 fixed.mp4

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail